tiistai 6. joulukuuta 2016

Takista kassiksi

Muutama vuosi sitten satuin voittamaan jossain blogijoulukalenterissa nahkaisen kassin. Sellaisen, johon mahtuu mukaan puoli maailmaa ja silti se näyttää näppärältä. Äiti tykästyi kyseiseen kassiin ja tunki mulle vanhan, kammottavan 80-luvun lopulta olevan, nahkatakkinsa. Purettu rotsi lojui nurkassa ja idea päässä vähän ehkä luvattoman pitkään, mutta nyt syksyllä sain vihdoin kassin kasaan! 

Tykkään nahasta todella paljon materiaalina ja yleensä mun käyttämä nahka on kierrätysnahkaa. Ihan senkin takia, että vuotien löytäminen ei oo helpoin tai halvin asia. Usein myös vanha nahka on ihanan pehmeää ja sen takia helpompaa työstää, etenkin kun mun nahkatyötaidot on vähän niin ja näin. Pitkälti kokeilemalla mennään. 

Kokonsa puolesta kassiin mahtuu tosiaankin melkein puoli maailmaa. Koska materiaalin määrä oli jossain määrin hyvin rajallinen, koko määräytyi sen mukaan. 15-tuumainen läppäri mahtuu aivan mainiosti ja taisinpa myös kokeilla, että mites A4 -kansio mahtuu. Sinnehän se meni. Kassi myös pysyy muodossaan mainiosti, vaikka sinne tunkisi vähän enemmänkin tavaraa.


Vaikka vanhasta on hauska tehdä uutta, halusin kuitenkin säilyttää joitakin takin elementtejä. Taskut, saumoja ja tikkauksia siellä täällä. 
Vanhan ja käytetyn nahan "sisäpuoli" toisinaan haluaa olla hieman epäsiisti ja siitä saattaa irtoilla nukkamaista hitua. Sen takia kassi on vuoritettu hauskalla raitakankaalla. 

Ompeluhommia ois postattavaksi useampikin, kunhan joskus saisin itseäni niskasta kiinni ja saisin kuvattua asioita. Onhan noita postausideoita muutenkin mutta kun sitätätäjatota. Yritän parhaani, että blogi ei vaivu taas talviunille luvattoman pitkäksi aikaa. 

(Apua, en osaa enää kirjoittaa niin sitten mitään. Bloggaamisen piti olla mulle se juttu, millä pidän kirjoittamista yllä ja voi nyt påsoödgklvx. Eikä edes puhuta siitä, että mun pää ei nykyään toimi suomeksi suurimman osan ajasta. Finglishin ja kielen vaihtamisen keskellä lausetta välttäminen on hankalaa! Pitänee ehkä yrittää kirjoittaa vähän useammin, niin tää ei ois ehkä ihan niin hankalaa. Ja otsikointi? Nope.)

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Whoopsie...

Long time, no blogging...
Yli puolen vuoden blogitauko Overloadin puolella oli vahinko. Oon tavallaan unohtanut, että omistan edes tietokoneen. Oon yrittänyt kehittää itselleni jotain muuta tekemistä kuin ruudun tuijottelu, nyt kun jaksaa taas paremmin. Pikakuulumisia siis...

Iso osa ajasta menee töissä ja välillä tuntuu, että teen liikaa töitä. Kesän on saanut tehdä ylitöitä niin paljon kuin jaksaa ja kyllähän sitä on tullut tehtyäkin tunteja. Oon ihan perus rividuunarina elintarviketehtaalla. Ei mielenkiintoisin työ, mut ihan jees.

Musahommat on edelleen mun henkireikä ja pyrin käymään keikoilla edes kerran kuussa. Roudaushommat on myös mukana kuvioissa. (Musajuttuja voi seurailla Snowfallin puolella.)

Pikakelaus kesästä: parit festarit ja huikeita keikkoja (Queen!!), Hellocon, Helsinki Pride (fucking finally!), älytön hääpukustressi ja häät, Turku Pride, ompeluprokkiksia, kavereiden kanssa hengailua, ensimmäinen virallinen kesäloma. Kesä oli aika jees, vaikka iso osa ajasta töissä menikin.

Syksy menee töissä, kämppää kuntoon laittaessa, ompeluhommien parissa ja siellä täällä juoksennellessa. Seuraavana vuorossa ois Stockholm Burlesque Festival, jota odotan isolla mielenkiinnolla.

Instagramista (kurkkikaa sivupalkkiin) kantsii myös seurailla, mitä tulee pööpöiltyä ympäriinsä. Mut löytää nykyään myös snapchatista: Glamlumi.


Voisin tässä lähiaikoina kasailla jonkinsorttista koontipostausta alkuvuoden ja kesän ompeluprokkiksista, koska kaikkea jännittävää on tullut kasailtua. Infoilkaa myös, jos nää randomit kuvat vaatii outfit rundownia. Ja hei, postaustoiveita otetaan vastaan!

torstai 18. helmikuuta 2016

Tutoriaali: Yli-isosta t-paidasta tunikaksi

                                                                                                                Yhteistyössä Sakara Recordsin kanssa.

Määrittelemätön aika sitten Mokoman kanssa niitä näitä jutellessa tuli puheeksi, kuinka bändipaitavalikoima tytöille on aika rajallista yleisesti. Useimmiten kivoimmat jutut kun tuntuvat olevan juurikin niitä perusteeppareita. Kyselivät siinä meiltä tytöiltä, että millaiset jutut olisivat kivoja ja joku tuli heittäneeksi, että ois siistiä saada nettisivuille jotain tutoriaaleja paitojen muokkaamiseen. Yksi asia johti toiseen ja sen seurauksena Overloadissa tullaan tässä kevään aikana näkemään kasa paitamuokkaustutoriaaleja! Omia projekteja varten Sakaran bändien paitoja löytyy mm. täältä.

Tutoriaalit on toteutettu yhteistyössä Sakara Recordsin kanssa. Sakaran pojat toimittivat mulle laatikollisen paitoja ja siitä lähdettiin. Kaikki postauksen linkit ovat vain ja ainoastaan helpottamassa asioiden löytymistä.

---


Yli-isosta t-paidasta tunikaksi.


Tarvitset: T-paidan, ompelukoneen (ja saumurin), hyvät sakset (!!!), nuppineuloja, taustamusiikkia

Lähtötilanteena XL-kokoinen Rytmihäiriön Spurgugrammi –paita ja Jenna (vaatekoko yleensä 36/S). Rytmihäiriöllä ei ole lainkaan tyttöpaitoja ja pienen pohdinnan jälkeen päädyimmekin tekemään jotain tyttömäistä. Ja mukavaa.

jenna01


Muutoksien merkitseminen paitaan onnistuu itsekin, mutta jos saa kaverin auttamaan, se helpottaa aika reippaasti.
Aloitetaan leikkaamalla hihat pois sauman kohdalta ja sitten jatketaan uudella pääntiellä. Tässä vaiheessa paita kannattaa olla oikein päin päällä, että näkee pääntien ja printti asettuvat. Merkkaa uusi pääntie joko neulaamalla tai piirtämällä. Riittää, että merkitset vain toisen puolen, symmetria onnistuu paremmin näin.  Leikkaa uusi pääntie.

jenna02

jenna03

jenna05


Jos printti näyttää olevan liian alhaalla, kuten tässä tapauksessa, sitä voi nostaa olkasaumoja siirtämällä. Nosta printti oikealle korkeudelle ja neulaa uudet olkasaumat. Käännä paita tämän jälkeen nurinpäin ja siirrä neulat siten, että ne eivät ole kankaiden välissä. Ompele olkasaumat.  Leikkaa ylimääräiset pois, jätä saumavaraa noin sentti.

jenna06

jenna07


Pue paita takaisin päälle, kuvista poiketen nurinpäin, se helpottaa huomattavasti jatkossa eikä neuloja tarvitse siirrellä. Neulaa uudet sivusaumat. Neulaa rinnan kohta napaksi, mutta muista jättää käsille hiukan liikkumavaraa. Oikea napakkuus löytyy kun muistaa neulatessa vähän liikutella käsiä. Jennan paidasta tehtiin tunikamallinen eli väljyyttä on reippaasti. Helman alkuperäinen leveys säilytettiin. Ompele sivusaumat . Tässä vaiheessa kannattaa sovittaa paitaa vielä oikein päin ja varmistaa, että väljyys on sopiva. 

jenna09

jenna08

jenna10


Leikkaa ylimääräiset pois, mutta muista kuitenkin jättää saumavaraa. Voit myös huolitella saumat, jos siltä tuntuu.

jenna11


 Huolittele pääntie ja hihansuut saumurilla tai siksaksilla. Neulaa käänne ja ompele.
Pääntien ja hihansuut voi jättää myös huolittelematta, sillä harvemmin nää t-paitakankaat lähtevät purkamaan ja rispaamaan. Mielipidekysymys. Ja ihan omasta kokemuksesta lisään, että huolittelemattomat reunat kestävät myös reippaasti pesuja.

jenna12


Aikaa tällaiseen modaukseen ei kulu turhan kauaa. Kokeneemmalta ompelijalta jotain tunnin pintaan, aloittelijalta voi kulua kaksi. Sitten vaan uusi paita päälle ja kohti moshpittia!

jenna13

jenna14


Jos teillä on jotain kysyttävää tutosta, kommenttiboksi on sitä varten. Jos taas huomaatte jotain ihan älytöntä epäloogiisuutta, kommenttiboksi löytyy tuolta alhaalta. Jos teette jotain tällä tutolla, viskatkaa linkki kommenttiboksiin. :)

Valtavat kiitokset Jenna, Turun Klubin (rip) apukädet (E, J, J, A), Mokoma ja Sakara.  

Note to self: Silitä vaatteet ennen niiden kuvaamista.  


 

torstai 11. helmikuuta 2016

5 years of overload!

Tänään juhlitaan (okei, lojun sängyssä peiton alla työpäivän jäljiltä) 5 vuoden ikään ehtinyttä Shady Overloadia. Woohoo!


Vaikka mun blogiaktiivisuus on vuosien mittaan vaihdellut aika reippaasti, Overload on aina ollut mulle paikka, minne survon luovuuttani niin kuvien, ompeluhommien kuin ihan vaan kirjoittamisenkin puolesta. Mulla ei ehkä ole sitä 666 lukijaa, mutta tiedän, että ainakin muutama teistä on ollut matkassa alusta asti, jotkut jopa jo Snowfallin alkuajoilta! Iso kiitos teille, kun ootte jaksaneet roikkua mukana. :)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

2015 Pikakelauksella

Edellisestä postauksesta on pitkälti aikaa, koska elämä on leikkinyt vuoristorataa. Sitä se teki oikeastaan koko viime vuoden, joten en oo ollut ihan kartalla.

Vuoden aikana ehti tapahtua vaikka mitä. Isoja ja pieniä, hyviä ja huonoja, lamauttavia ja ilahduttavia asioita. Alkuvuosi oli kohtuullisen kamala. 3,5 vuotta kestänyt parisuhde päättyi, eikä mitenkään näteimmällä tavalla. Se ajoi mun mielen todella synkäksi ja olin jo muutenkin enemmän tai vähemmän huonossa kunnossa. Elin sumussa enkä oikeestaan saanut mitään aikaan. Tapahtui myös isoja ja huikeita asioita (mm. mun artistipuvustushaave toteutui).
Paljon aikaa kului sängyssä masennuksen kanssa. Musta ei ollut mihinkään, mikään ei tuntunut miltään. Tuijotin seinää. Roudaushommat Klubilla sai mut ylös sängystä. Oli hyviä ja huonoja kausia, enemmän huonoja. Olisi pitänyt yrittää hankkia töitä, mutta sekin vaati liikaa.

Hukkasin itseni aika huolella. Menetin motivaationi ompeluhommiin, en saanut itsestäni mitään luovaa irti. Yksinäisyys oli vahvasti mukana menossa.

Pikkuhiljaa asiat kirkastuivat hieman ja aloin etsiä itseäni eri suunnista. Kun mikään ei oikein kiinnostanut, oli vaikeaa keksiä, että mitä ehkä haluaisin olla. Päätin luopua suunnitelmastani perustaa oma firma vaatehommien suhteen. Musta ei olisi siihen, en kestäisi sitä stressiä tai jatkuvaa aikatauluttamista, kun hädin tuskin muistin ruokkia itseäni. Isosta suunnitelmasta luopuminen auttoi vähän asioiden selkiämisessä.

Musahommat onneksi pysyivät, vaikkakin paljolti muuttuneina, ja toimivat eräänlaisena ankkurina. Se yksi pieni asia, joka ei voi tuomita mua. Saan tuntea tai olla tuntematta kaikkia asioita, mitä haluan.



Loppukesästä tutustuin muutamaan uuteen ihmiseen ja se omalla tavallaan heitti mun elämän kevyesti ympäri. Aloin nähdä itseäni eri tavalla, olin enemmän oma itseni ja masennuskaudet olivat lyhyempiä ja vähemmän agressiivisia.
Tutustuin tähän porukkaan hiljalleen ja huomasin myös tulevani vähän parempaan kuntoon.

Syyskuussa sain itsestäni riittävästi irti ja hankin itseni vuokratyöfirman listoille. Lokakuussa olin jo töissä. Ja samassa paikassa oon edelleen. Sain rytmin elämääni ja sen seurauksena masennuskaudet vähenivät ja lyhenivät. Loppuvuosi menikin pitkälti töissä ja vähemmän masentuneeseen oloon totutellessa.

Mun motivaatio kaikkeen alkaa palailla tässä pikkuhiljaa enkä elä enää niin syvällä omassa kuplassani. Toki masennusjaksoja on edelleen, mutta huomattavasti vähemmän.

Oon aina halunnut pitää mun blogin tietyllä tasolla positiivisena enkä yleensä oo puhunut näistä asioista juurikin sitä positiivista vibaa ylläpitääkseni. Nyt kuitenkin koin, että haluan avata näitä asioita ja selittää epäaktiivisuuttani. Toki loppuvuodesta mun elämä oli oikeasti lähinnä töitä ja muutama keikka, joten kirjoitettavaa ei ihan liiaksi ollut.

Katsotaan, että mitä tästä (blogi)vuodesta tulee!