Tässä eräänä päivänä tajusin, että oon käyttänyt (ja sen myötä hävittänyt) loppuun kaikki mun rentoilumekot. Yhdessä vaiheessa en oikeestaan muuta päälleni pukenutkaan kuin mekkoja. Niiden helppoushan on ihan omaa luokkaansa ja nyt niiden puute iski. Osittain sen takia, että minä kaikista ihmisistä retkahdin legginssien mukavuuteen, mutta niiden kanssa täytyy olla jotain, mikä peittää pyrstön kunnolla. Pienen ideoinnin ja kangasvarastojen kaivelun jälkeen piirtelin kaavat tähän supersimppeliin huppumekkoon.
Keskellä yötä kun kaavoittaa ja ompelee, ei voi olla turhan kranttu kankaiden suhteen. Loppumattomista varastoistani (oikeesti, mulla on ihan järjetön vuori kaikenlaisia kankaita ja matskuja) löytyi kivan vihreää (kökkö peiliselfie ei nyt tee oikeutta mahtavalle värille) ohutta trikoota, joka oli lojunut laatikossa varmaan kohta 10 vuotta. Sitä oli juuri sopiva pala tähän ja jäljelle jäi todellakin vaan pienet leikkuujämät. Hupun kanssa piti vähän kikkailla, mutta kaavaa pienentämällä sain kankaan jotenkuten riittämään. Koeversiohan tää on ja kaavaa pitää vielä kikkailla, mutta tääkin on mainio. Sopii kovin hyvin kotona hengailuun ja kyllähän tää päällä voi kaupungillakin käydä. Eikä edes varmaan tarvitse mainita, että jättihuppu on parhautta! About kaikki pitäis saada isolla hupulla.
Tää on mun metsänpeikkomekko, vaikka näin keskustassa metsässä hyppely on vähän ööö haasteellista.
Mites muuten, oisko kiinnostusta kaavalle ja tutoriaalille tällaiseen mekkoon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.