perjantai 23. tammikuuta 2015

Laced in all black

Postaillaanpas nyt pitkästä aikaa jotain asukuvan kaltaista, kun sellainen tuli syystä tai toisesta napattua. Oon nyt taas totuttelemassa korsetin pitkäaikaisempaan käyttöön, joten kaupungille lähtiessäni kiskoin korsetin päälle. Jep, korsettien ompelun lisäksi myös käytän niitä toisinaan. Tällä hetkellä mulla on vain yksi korsetti ja yksi kevyesti luutettu, tyllihamepostauksessa nähty, nahkalärpäke. Mieli tekisi ommella lisää, mutta pitäisi piirrellä uudet kaavat itselle, sillä tässä nykyisessä on vikoja ja sen takia korsetti ei ole täydellinen päällä. Mutta eipäs nyt jaaritella enempää, have a photo.


En ihan hallitse peiliselfieitä, joten siksi laatu on semikökkö. Pukeutuminen on tällä hetkellä todella usein kokomustaa, kun tukka lisää väriä aika näppärästi. Mulla vaihtelee paljon nykyisin, että pidänkö korsettia piilossa vai näkyvillä. Aiemmin, nuorempana, mulla oli korsetti poikkeuksetta päällimmäisenä ja näkyvillä, mutta nykyään tykkään käyttää alusvaattena. Korsetin tuoma itsevarmuus on mukana, mutta korsetti ei kuitenkaan kiinnitä huomiota.
Yritän nyörittää korsetin päälle nyt vähintään kerran viikossa, koska mun korsettikestävyys on huono verrattuna siihen, mitä se oli about 4 vuotta sitten.

Mitäpä mieltä te ootte, onko korsetti liikaa ihan arkivaatteiden kanssa, niinkuin nyt mulla tässä asussa? Perustoppi, arkinen polvipituinen hame ja pitkähihainen.

torstai 15. tammikuuta 2015

Jäistä ja liehuvaa

Pääsin aloittamaan tämän ompeluvuoden (ei kerrota kenellekään, että tää prokkis alkoi jo viime vuoden puolella) melko isosti ja juhlavasti. Ensimmäisenä työnä valmistui iltapuku tiistaina olleeseen Urheilugaalaan. Asiakkaana oli vuoden naiskaratekaksi valittu Helena Kuusisto (FB).

Pukukoodiltaan urheilugaala on hieman rennompi, joten päätimme leikkiä helman pituudella sekä näyttävyyden, että jatkokäytön kannalta. Alusta asti oli selvää, että yleislinja pidetään kapeana ja se oli varsin mainio ratkaisu. Ainakin omaan silmään.
Edestä puku on melko simppeli ja näyttävimmät yksityiskohdat päätettiin laittaa puvun selkäpuolelle.

helena3
Helena siskonsa Hennan kanssa
Värien kanssa seilattiin hetki suuntaan jos toiseenkin, mutta lopulta jäänsininen satiini ja turkoosi sifonki veivät voiton. Lisäksi ihan sattumalta löytyi mahtava turkoosi paljettikoristenauha, joka sitten päätyikin vyötärölle koristamaan sekä peittämään liitossaumaa. Tummempaa sifonkia haluttiin tuoda myös yläosaan, joten siitä taiottiin laskostetut, ja irrotettavat, olkaimet.

helena

Kuten tuolla aiemmin sanoin, näyttävimmät yksityiskohdat sijoitettiin puvun syvään uurrettuun takaosaan. Puvun kiinnityksenä on nyöritys, koristenauha laskeutuu takana V:n muotoisesti ja olkaimet risteävät selässä.

helena5

Vaikka sifonki onkin upea materiaali, sen ompelu ei todellakaan ole ruusuilla tanssimista. Huolittelut vaativat useamman testauksen, että miten se näyttää parhaimmalta. Vinkkinä ompelijakollegoille, jos ei ole rullapäärmäysmahdollisuutta kapea siksak toimii nätisti, kun kääntää ensin reunaa pari milliä.

Tämän puvun seurauksena tuli muuten katsottua Urheilugaala ensimmäistä kertaa ikinä ja se kannatti, koska pukuhan vilahti, yläosastaan vain, telkkarissa ja meikähän ehkä hieman hihkui typerästi ja hyppeli seinillä.

helena4

Puvun liehuva helma kuulemma oli herättänyt huomiota ja ihastusta. Sekä asiakas, että tekijä olivat tyytyväisiä lopputulokseen ja voiko sitä muuta enää toivoa? Ehkä ei.

Suuritöisten iltapukujen tekeminen on mahtavaa ja niitä olisi kiva päästä tekemään useamminkin kuin kerran vuodessa. Ehkäpä näitä nyt tässä alkaa jossain vaiheessa tipahdella. :) 
Kaiken kaikkiaan hieno alku ompeluvuodelle, tästä taitaa tulla loistava! 

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

22m & 18 kerrosta

22 metriä ja 18 kerrosta tylliä, puolisen metriä vuorikangasta ja sopiva pätkä leveää kumpparia. Noilla materiaaleilla syntyi illassa valmis tyllihamonen. Kaikessa yksinkertaisuudessaan loistava. (Ei puhuta siitä, että hajotin tän about heti, kun keikuin korkkareissa ja korko jäi jumiin.)

Tää on tehty siitä karkeasta ja paksummasta tyllistä, kun sitä kotoa löytyi riittävästi. Ohuempi tylli tosin toimis varmaankin paremmin, sillä se laskeutuu kevyemmin ja pehmeämmin. Pitänee kokeilla, koska lyhyempi versio houkuttaa kovasti. Ehkä siinä samalla tutoriaali tällaiseen? Mitäs mieltä ootte?

1_s

Jätetään tää nyt lyhyeksi, sillä kirjoittaminen takkuaa nyt niin pahasti, että en edes tajua. Palaillaan taas!