keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Lisää tunnustuksia

Tällä tunnustuksella Overloadia muisti ihana Anki, jonka kirjablogi on kertakaikkisen mainio. Piipahtakaa lukaisemassa. Ja nyt kun antajaa on kiitetty, pitäisi latoa pöytään 8 faktaa. Taas. Yritäpä nyt keksiä näitä. Noh, minä yritän.

1. Sulan aivan täydellisesti pienille eleille. Mulle ei tarvitse kantaa ruusupuskia tai vannoa ikuista rakkautta, viedä ulos syömään tai muutakaan tuon kaltaista. Se, että saan ensimmäisenä teemukin käteeni, kun tuun kotiin pitkän päivän jälkeen sulattaa aivan täysin.

2. Oon huonoin ikinä aloittamaan yhtään mitään, ellei kyse ole sitten leffan katselusta. Kaikki aikataulutetut jutut tulee valmiiksi oikeastaan vasta DL:n paukkuessa. Mutta pieni paine tehostaa työskentelyä.

3. Haluaisin olla jokapäiväinen goottiprinsessa ja juosta pitkissä hameissa, korsetissa ja koroissa. Tosin köyhän opiskelijan ollessa köyhä, se ei ole niinkään mahdollista, kun vaatekaapin sisältö on hyvin rajallinen moisen suhteen.

4. Vaikka oonkin koulutukseltani suurtalouskokki, en pysty käsittelemään kanankoipia. Se on vaan jotain käsittömättömän kamalaa. Samaan liittyen, jos mulle annetaan vapaat kädet iltapalan suhteen, kaivan valmispatongin pakastimesta ja törkkään sen uuniin.

5. Mulla on salainen obsessio pinkkiin. Haluaisin pinkit kutrini takaisin.

6. Sinä aikana, kun oon asunut poissa kotoa, eli suunnilleen vikat 3kk, oon soittanut isälleni muistaakseni kolmesti. Äidin kanssa tulee juteltua viikottain, mutta iskälle en jotenkin vaan uskalla soittaa. Se luultavastikin johtuu siitä, että meidän välit oli viimeiset 4 vuotta tosi huonot. Mistään ei tullut kiitosta ja kaikki oli aina jotenkin väärin.

7. Isosiskoni on sotilasarvoltaan alikersantti. Tästä johtuen multa on monesti kyselty, että kai mäkin sitten menen inttiin. En todellakaan! Vaikka taustalla onkin pian 13 -vuotinen partioura, armeija olisi mun psykeelle aivan liikaa. Kyllä mä siellä metsäleireillä pärjäisin, mutta pää ei taas muuten kestäisi.

8. Mulla on paha asennevamma särkylääkkeiden suhteen. En koske moisiin ellei pää oo kainalossa ja koipi paketissa. Tyhmää sinänsä kärsiä päänsärystä kerran kaksi vuodessa vain sen takia, etten periaatteen vuoksi koske särkylääkkeisiin.

Olen evil bitch enkä anna tätä kummemmin eteenpäin, koska mielikuvitukseni ei riitä moiseen tämän päänsäryn kanssa.

Hei muuten, mitä tykkäätte uudesta ulkoasusta? (:DD)